Miksi siirryin Sykkiin.

Miksi minä siirryin Sykkiin ja lapsen maailmaan? Minä yritin elää aikuisten maailmassa, mutta se ei mennyt ihan putkeen.

Huomasin aika nopeasti, että siellä jokainen tunne piti  selittää Power Pointilla perustella Excel-taulukolla hyväksyttää kolmella esimiehellä ja lopuksi vielä arkistoida “tunnejärjestelmään”

Aina kun yritin miettiä jotain syvällistä, tapahtui jotain mystistä: kynä katosi (todennäköisesti pehmolelujen salainen operaatio) kahvi jäähtyi ennen kuin ehdin juoda sen ja ajatukseni karkasivat kohti nalleja, peittoja ja pimeän huoneen pieniä pelkoja

Aikuisten maailmassa tunteet olivat “riskitekijöitä”, ja hiljainen hetki tulkittiin “järjestelmävirheeksi”.

Minä yritin olla järkevä, mutta lopulta totesin: “Jos vielä kerran joku pyytää minua tekemään riskianalyysin lapsen pelosta, minä muutan pysyvästi pehmolelujen valtakuntaan. ”Ja niin minä tein.

Hyppäsin pois aikuisten Excel-maailmasta ja laskeuduin suoraan lapsen universumiin, jossa: pelko ei ole KPI-mittarinalle on hyväksytty turvatoimihiljaisuus ei ole virhetila ja pienet tunteet ovat päivän tärkein agenda 

Siellä minä tajusin, että lapsen maailma on paikka, jossa totuus ei tule kovalla äänellä, vaan pehmeällä tavalla.

Ja että sinne tarvitaan hahmo, joka ei selitä liikaa, ei töksäytä, ei pakota — mutta ohjaa lempeästi oikeaan suuntaan.

Minä katsoin ympärille ja sanoin: “Tämä on minun maailmani.

Täällä tunteet eivät tarvitse Exceliä.”

Ja siitä syntyi Sykki.